Substantiivit ja sijamuodot

The nominative case (the subject)

Taso A1 Substantiivit ja sijamuodot
Ydinajatus

Serbian marks a noun's role by changing its ending — this is 'case'. The nominative is the base, dictionary form and marks the subject (the doer) of the sentence. It is also the form used after 'to be' for naming things.

Esimerkkejä

  • Student uči. The student studies.
  • Ovo je grad. This is a city.
  • Kafa je topla. The coffee is hot.

Koko oppitunti

Kaikki videon sisältö tekstinä.

  1. Nominatiivi

    Sija, joka nimeää subjektin

    Suomessa subjektin tunnistaa usein sanajärjestyksestä. Serbiassa ei — sen kertoo pääte. Ja aivan ensimmäinen pääte, jonka opit, on nominatiivi.

  2. 🔑

    Serbian substantiivi vaihtaa päätettä näyttääkseen tehtävänsä lauseessa. Jokainen muoto on sija.

    Ensin serbian peruslogiikka: substantiivi vaihtaa päätettään näyttääkseen tehtävänsä lauseessa. Jokaista tällaista muotoa sanotaan 'sijaksi'. Serbiassa niitä on useita, ja kaikki lähtevät yhdestä.

  3. Nominatiivi on perusmuoto, sanakirjamuoto. Se merkitsee subjektin: tekijän.

    Tuo lähtökohta on nominatiivi. Se on perusmuoto — sanakirjamuoto — ja sen tehtävä on merkitä subjekti: se, joka tekee teon.

  4. Student uči.

    subjekti = nominatiivi

    Tässä subjekti toiminnassa. 'Opiskelija opiskelee.' Student on tekijä, joten se on nominatiivissa — yksinkertaisessa sanakirjamuodossaan. Student uči.

  5. Ovo je grad.

    nominatiivi 'olla'-verbin jälkeen

    Nominatiivi esiintyy myös 'olla'-verbin jälkeen, kun nimeämme tai tunnistamme jotakin. 'Tämä on kaupunki.' Grad — kaupunki — on se, mitä nimeämme, joten se pysyy nominatiivissa. Ovo je grad.

  6. Kafa je topla.

    subjekti + adjektiivi, molemmat nominatiivissa

    Ja kun kuvailet subjektia, adjektiivi seuraa nominatiivissa. 'Kahvi on kuuma.' Sekä kafa että topla — kahvi ja kuuma — ovat yhdessä nominatiivissa. Kafa je topla.

  7. Kuka on subjekti?

    Suomi
    • Sanajärjestys ohjaa
    • Subjekti tulee usein ensin
    Serbia
    • Pääte ratkaisee
    • Subjekti voi olla missä vain

    Nyt yllättävä osa. Koska pääte merkitsee subjektin, serbian sanajärjestys on vapaa. Tekijän ei tarvitse tulla ensin — tunnistat sen nominatiivipäätteestä, et paikasta.

  8. Knjigu čita Ana.

    Ana on yhä subjekti — päätteen, ei paikan vuoksi

    Katso. 'Ana lukee kirjaa' — ja voimme kääntää: 'Kirjaa lukee Ana.' Ana on subjekti molemmissa, koska Ana säilyttää nominatiivimuotonsa. Merkitys ei siirry sanojen mukana. Ana čita knjigu. Knjigu čita Ana.

  9. Knjigu = subjekti? arvattu järjestyksestä: 'kirja' tulee ensin
    Ana = subjekti Ana on nominatiivissa: tekijä

    Ensimmäinen sana ≠ subjekti. Nominatiivipääte merkitsee tekijän, oli se missä tahansa.

    Tässä on ansa. Älä oleta, että ensimmäinen sana on subjekti. Lauseessa 'Knjigu čita Ana' kirja tulee ensin, mutta knjigu on toisessa sijassa, objektina. Ana, nominatiivissa, on todellinen tekijä.

  10. Miksi aloittaa tästä

    nominatiivi
    • grad
    • kafa
    • student
    muut sijat muuttavat sen
    • grad → grada → gradu …
    • kafa → kafe → kafi …
    • student → studenta …

    Vielä yksi syy aloittaa nominatiivista: se on ankkurisi. Jokainen muu serbian sija on muunnos tästä perusmuodosta. Opi substantiivin nominatiivi ensin, niin sinulla on muoto, josta kaikki muu rakentuu.

  11. Muista

    • Nominatiivi = perusmuoto, sanakirjamuoto
    • Merkitsee subjektin (ja seuraa 'olla'-verbiä)
    • Pääte nimeää subjektin, ei sanajärjestys

    Kerrataan. Nominatiivi on perusmuoto, sanakirjamuoto. Se merkitsee subjektin ja seuraa 'olla'-verbiä. Ja muista: pääte nimeää subjektin, ei sanajärjestys.